Taas kisataan!

Nonniin, mekin ollaan nyt heinäkuun tauon jälkeen alettu taas aktiivisesti treenailemaan ja kisailemaankin. Taikan treenit jatkui nyt taas torstaina ja saatiin hyvin henkilökohtaista koulutusta, kun vain kaksi ryhmäläistä oli paikalla :) Taika oli ihan superhieno, se oli älyttömän motivoitunut, kun teki vain koko ajan lähdössäkin piruetteja ja sai shelttihepulin* ennen radalle menoa. *ts. koira saa jonkin äkillisen häiriötilan pääkoppaansa ja sinkoilee päättömästi juosten joka suuntaan hullun katse silmissä :D Mielenkiintoista oli myös kokeilla, kuinka Taikusti pysyi kontakteilla spurttaamalla itse silloin, kun sanoi koiralle "ota". Ja olin ihan yllättynyt, että siellähän se pysyi kuin liimattu! :) Lisäksi otettiin aikaa yhdelle hypylle ja katsottiin, että kumpi on nopeampi tapa kierrättää koira takaa. Ja siinäkin olin ihan ihmeissäni, kun Taika meni kuitenkin nopeammin sen niistolla, vaikka se on koiralle paljon tiukempi kulma kuin kierrättää se ulkokautta. Pitääkin vähän alkaa miettimään näitä Taikalle nopeimpia reittejä, koska niissä saa parannettua aikaa.

Mutta siis Janakkalassa startattiin viime viikonloppuna virallisissa kilpailuissa pitkästä aikaa. Päivä ei ollut sään suhteen mikään paras agilitykilpailuille, koska iltapäivästä lämpötila kohosi +27 asteeseen, mikä vaikutti selvästi koiran ja ohjaajan jaksamiseen. Ekat kaksi rataa päästiin onneksi vähän viileämmässä vielä kisaamaan. Ekalta agiradalta saatiin hyl, kun Taika päättikin mennä yhden hypyn kahteen kertaan, mutta muuten ihan ok rata. Tokalla radalla tehtiin 0 ja sijoituttiin kolmansiksi ja lisäksi meillä kävi uskomaton tuuri, kun eka ja toka eivät voineet vastaanottaa agilitysertiä ja me saatiin se! En kyllä olisi ikinä uskonut, että meilläkin olisi mahdollisuuksia saada agiserti. Kolmas rata oli sitten hypäri, jolla Taika teki parhaansa, mutta helteestä johtuen aika ei vain sillä kertaa riittänyt, vaan saatiin harmittavat 0,1 s yliaikaa... Tuollaiset yliajat kyllä aina harmittaa, kun se on niin pienestä kiinni :/ 

Tässä siis video, jolta saatiin SERT-A

Muuta ihmeellistä ei olla tehtykään, mitä nyt Prinssin kanssa operaatio kepit ja keinu menee vähitellen eteenpäin. Kepit se osaa periaatteessa, mutta heti kun sille tulee vähän vauhtia lisää esim. hypyltä tai putkesta, niin poju ei osaa vielä oikein sovittaa vauhtiansa oikein niille kepeille ja missaa joko ekan tai tokan välin... Mutta tätä treenataan, se ei vain kestä kovin montaa toistoa noita keppejä, ainakaan jos se joka kerralla tekee jotain väärin, mikä nyt on tietysti ihan ymmärrettävää. Harmittaa vain, kun olisi kiva lopettaa onnistuneeseen suoritukseen ja sitten sitä ei tulekaan... Vähemmän siis toistoja ja helpompia juttuja. Keinu on siinä vaiheessa, että mulla on ollut siellä alla ohut istuintyyny vaimentamassa rämähdystä ja itseasiassa otin sen ekaa kertaa nyt poiskin, koska treenikenttä oli muutenkin niin pehmeä. Silti se vähän vielä tuntuu jänskättävän pojua. Mutta enää vain reilu kuukausi Prinssin kisaikään, toivottavasti saatais kaikki kuntoon siihen mennessä ja jos ei saada niin ei se mitään :) Seuraavaksi olisi vuorossa sitten seuran kisat 11-12.8, jolloin olen launtain töissä ja sunnuntain kisaamaamassa.